Historiikki

 

Mikkeli-Seura perustettiin 7. maaliskuuta 1951 ja merkittiin patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 17. marraskuuta 1952. Perustamista edelsi 5. helmikuuta 1950 pidetty kokous, jossa neuvoteltiin Mikkeliin perustettavasta kotiseutuyhdistyksestä. Tähän kokoukseen osallistuivat maaherra Alpo Lumpeen kodissa rehtori Alma Jauhiainen, maisteri Signe Björnström, kaupunginjohtaja Väinö Molander, lääninneuvos Emil Huitti, ylilääkäri Tauno Relander, rehtori Teodor Kumpulainen, rehtori Väinö Kaasalainen, päätoimittaja A.A.Tienheimo, päätoimittaja Rainer Aaltonen, lehtori Lauri Cantell, varatuomari P.P.Piispanen, arkkitehti Eero Jokilehto sekä kaupunginsihteeri Antti Ahvenainen. 

1950-luvun puolivälissä silloisen puheenjohtajan, piispa Martti Simojoen myötä toiminnassa oli erityisen dynaaminen jakso. Seura osallistui aktiivisesti käytyyn kotiseutukeskusteluun ja keräsi koko ajan arvokasta arkistomateriaalia. Seuran pitkäaikainen sihteeri Keijo Astala laati syksyllä 1960 historiikin, jossa hän toteaa: ”Seura on perustamisensa jälkeen kuluneiden 10 vuoden aikana kokoontunut Mikkelin asian merkeissä kaikkiaan 6 kertaa ja johtokunta tai työvaliokunta on pitänyt kokouksiaan 9 kertaa. Seura on järjestänyt yleisölle kolme esitelmätilaisuutta ja ollut mukana kahden isänmaallisen juhlan järjestelyissä, joihin se on järjestänyt esitelmöitsijän ja puhujan. Se on laatinut 4 arkistonäyttelyä, julkaissut runoilija Tavaststjernan muistokiven pystytykseen liittyvän lehtori Arvo Pekosen kirjasen K. A. Tavaststjerna revivus (1960) ja osallistunut kotiseutua tunnetuksi tekevien muistolaattojen aikaansaamiseen.

Seuran toiminnassa on ollut nähtävissä aaltoliikettä hiljaisemman ja aktiivisemman toiminnan kausina. Mikkelin kaupungin kulttuurilautakunnan järjestämä kokous v. 1982 aloitti taas uuden, dynaamisen jakson seuran toiminnassa. 1980-luvun alussa oli tullut voimaan myös laki, joka velvoitti kunnat huolehtimaan kotiseututyöstä omalla alueellaan. Puheenjohtajaksi valittiin Hillevi Vesterinen, joka vuoteen 2006 asti  toimi tässä tehtävässä. Uudelleen elvytetty toiminta toi heti 56 jäsentä v. 1983. Seura järjesti näyttelyn mikkeliläisen taiteilijan Helmi Usmalan töistä kirjastoon, teki aloitteita, piti luentoja ja antoi lausuntoja. 

 

1980- ja 1990 -luvuilla seura julkaisi myös Helmi Usmalan kuvittaman Piirsin Mikkeliä – teoksen ja Hellahuoneesta kerrostaloelämään -kirjan, joka sisältää mikkeliläisten muistitietoa asumisesta ja elämäntavoista. Vuonna 1996 valmistui korttisarjan Mikkelin kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista ja korvalusikkapinssi, jolla on esikuvansa Tuukkalan hautalöydöissä. Myös Mikkelin kirkonkylää 1770-luvulla kuvaava nk. Sprengtportenin manööverikartta julkaistiin julistekoossa.

2000-luvun alussa seuralla oli erityinen huoli Mikkelin vanhojen puutalojen kohtalosta niiden  saadessa usein väistyä markkinavoimien tieltä. Aikamatka menneisyyteen – tapahtuma Mikkelin Veturitalleilla oli mieluinen tapa seuralle elvyttää vanhaa historiaa. Helmi Usmalan 100-vuotissyntymän kunniaksi seura järjesti taidenäyttelyn Elomaan talolla marraskuussa 2004.

Vuonna 2006 yhdistyksen puheenjohtajana aloitti historioitsija Pia Puntanen. Hillevi Vesterinen työsti  Mikkelin vanhaa hautausmaata ja sinne haudattuja henkilöitä käsittelevän kirjan Lemmittyjen Leposijat. Retkiä tehtiin 2000-luvun alkupuolella kuntaliitoksen myötä Mikkeliin liittyneisiin Anttolaan, Ristiinaan ja Haukivuorelle. 2010-luvun suurin ponnistus oli Valtakunnalliset Kotiseutipäivät Mikkelissä vuonna 2012 teemalla Kivikaudesta digiaikaan. Pia Puntasen jälkeen seuran puheenjohtakina toimivat Jukka Tikka, Teppo Korhonen sekä Leena Hangasmaa.

Suuri muutos seuran toiminnassa tapahtui 2025, kun Elomaan talo myytiin ja seuran ylläpitosopimus talossa päättyi lähes 40 vuoden jälkeen. Uutena puheenjohtajana Mikkeli-Seurassa aloitti vuonna 2026 Hannele Kuitunen.